Mitä teollisuuskiinteistön siirtäminen maalämpöön käytännössä tarkoittaa – kannattaako investointi? Miten maalämmön ostaminen palveluna muuttaa energian kulurakennetta?
Alla olevassa esimerkkilaskelmassa heinolalainen logistiikka-alalla toimiva Teollisuusyritys Oy vaihtaa lämmitysjärjestelmänsä öljystä maalämpöön. Laskelma on suuntaa-antava, ja se perustuu oletukseen noin 3 %:n vuosittaisesta kustannustason noususta.
Lämmityskustannukset laskevat kolmannekseen
Esimerkkiyrityksen lämmitysenergian tarve on vuositasolla noin 1100 MWh:ta. Tarkastelemalla kustannusrakennetta primäärienergian näkökulmasta saadaan realistinen kuva saavutetuista kustannussäästöistä. Lämpöpumppuenergiajärjestelmän hyvän hyötysuhteen ansiosta yrityksen primääräenergiantarve vähenee, ja samalla suoraan energiaan kuluva rahasumma vuositasolla putoaa noin 150 000:sta eurosta 50 000:een euroon eli karkeasti kolmannekseen lähtötilanteeseen nähden.
Välittömät säästöt syntyvätkin siitä, että primäärienergiaa tarvitaan jatkossa merkittävästi vähemmän.
Maalämpö palveluna – hyödyt yritykselle
Jos asiakas ottaa maalämmön palveluna Geonovalta, se välttyy merkittäviltä alkuinvestoinnilta.
Yhteistyön perustana on energiantarpeen kartoitus ja optimointi. Geonova ottaa vastuun lämmön tuottamisesta ja tuottamisen tehokkuudesta.
Laskelmassa mainittujen säästöjen lisäksi kiinteistön energiakustannuksia voidaan pienentää kohdekohtaisilla energiatehokkuustoimenpiteillä. Esimerkiksi hukkalämmön talteenotolla voidaan parhaimmillaan pienentää investointia ja primäärienergian käyttöä keskimäärin 10–20 prosenttia.
Asiakkaalla on myös mahdollisuus tuottaa itse osa tarvitsemastaan sähköstä kiinteistöön tai tontille asennettavilla aurinkopaneeleilla. Aurinkoenergiaratkaisu voidaan sisällyttää Geonovan kokonaispalveluun samalla tapaa kuin maalämpö.
Esimerkkilaskelmassa kiinteä kuukausihinta – noin 4000 €/kk – sisältää laitteen, ylläpidon ja optimoinnin. Kiinteä kuukausikustannus on helppo budjetoida pitkälle tulevaisuuteen.
Maalämpö on varma valinta tulevaisuudessakin, sillä se nauttii laajalti yleisöjen ja asiakkaiden hyväksyntää. Siihen ei kohdistu merkittäviä poliittisia paineita.
Siirtymällä maalämpöön tuotannon päästöt putoavat 90 %
Kustannussäästöjen lisäksi merkillepantavaa on maalämmön vaikutus yrityksen päästöjen vähenemiseen. Maalämmön käyttöönotto – laitteiden valmistus, poraus ja siihen tarvittava energia – aiheuttaa hiilipiikin, joka kuitenkin kompensoituu yleensä jo ensimmäisen käyttövuoden jälkeen.
Siirtymällä fossiilisesta energiasta maalämpöön tuotannon kokonaispäästöt putoavat noin 90 %:a. Päästövähenemä on merkittävä myös siirryttäessä mistä tahansa polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta maalämpöön, vaikka tällä hetkellä osa polttoaineista lasketaan uusiutuvaksi ja niiden päästöt voidaan “nollata” laskelmissa.
Jos esimerkiksi kiinteistön energialähteenä käytettäisiin haketta, jota saadaan yhden hehtaarin metsäalalta vanhaa kuusimetsää metsäteollisuuden sivutuotteena noin 100 MWh:ta, esimerkkilaskelman energiakulutus (1100 Mwh) tarkoittaisi metsäpinta-alana 11 hehtaaria vuodessa. Jalkapallokenttinä tämä olisi noin 7,5 kenttää vastaava pinta-ala joka vuosi.
Vastuullisuusraportointikäytäntöjen tiukentuessa ja vaatimustason noustessa on pelkästään viisasta tehdä toimenpiteitä jo nyt, jolloin korjausvelka ei ehdi kasvaa liian suureksi.