Viime aikoina on mediassa nostettu esille tapauksia, joissa taloyhtiö on vaihtanut lämmitysjärjestelmänsä kaukolämmöstä maalämpöön ikävin seurauksin. Investointiin liittyvän riskin realisoituminen ja epäonnistuminen on näkynyt tavallisesti niin, että
1) maalämpöjärjestelmä ei tuota riittävästi lämpöä asukkaiden tarpeisiin tai
2) sillä ei ole saavutettu luvattuja rahallisia säästöjä.
Jos tapauksista on annettu riittävästi taustatietoa, lähes aina syyksi on paljastunut 1) järjestelmän huonosti tai väärin tehty suunnitelma/mitoitus ja/tai 2) järjestelmä on asennuksen jälkeen jätetty niikseen, eli seurantaa ja optimointia ei ole tehty lainkaan.
Taloyhtiön ottama riski on todellinen
On totta, että taloyhtiön hankkiessa maalämpöjärjestelmän itse, riskit väärinmitoituksesta ja esimerkiksi heikosta valvonnasta ovat olemassa. Riskejä lisää myös se, että tutkimusten mukaan yleisesti monimutkaisista projekteista onnistuu ajallaan, budjetissa ja tuottaa luvatut tulokset vain 0,5 %. Yli 52 %:ssa sekä budjetti että aikataulu ylittyvät (lähde). Siksi omaa investointia tehdessään taloyhtiön kannattaa tavalla tai toisella varautua erilaisiin yllätyksiin.
Maalämpöhankkeiden onnistumisen näkökulmasta huolellinen suunnittelu, joka sisältää myös energiansäästöpotentiaalin kartoituksen ja toimenpiteet (esimerkiksi PILPin asennuksen) ja järjestelmän asennuksen jälkeinen vaihe eli ylläpito, optimointi ja huolto, ovat ihan yhtä oleellisia. Harva taloyhtiöaktiivi on kuitenkaan niin perillä asioista, että osaisi neuvotella sopimukseen kaikkia kohtia, jotka ovat onnistumisen kannalta välttämättömiä.
Mediahuomiosta huolimatta pahat epäonnistumiset ovat onneksi harvinaisia. Sen sijaan maalämmön suosio taloyhtiöiden lämmitysjärjestelmänä kasvaa huimaa vauhtia. Kestävämpää ja edullisempaa lämpöenergiaa voi ostaa myös palveluna, jolloin vastuu mitoituksesta on puhtaasti palveluntuottajalla.
Maalämpö palveluna on taloyhtiölle riskitön
Suomen toistaiseksi ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto on kaukolämpö, jonka valtaosa asiakkaista ostaa palveluna. Kaukolämpö tuotetaan useimmiten CHP-laitoksissa (lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos), mistä se ohjataan putkia pitkin asiakkaiden kiinteistöihin. Kun taloyhtiö harkitsee kaukolämmön vaihtamista maalämpöön, se lähtökohtaisesti ajattelee tekevänsä järjestelmäinvestoinnin itse, vaikka eihän kukaan omista kaukolämpöjärjestelmääkään.
Ostaessaan maalämmön palveluna taloyhtiö välttyy mediassa esitetyiltä riskeiltä. Esimerkiksi Geonovan paketti vastaa kaikkiin maalämpöhankkeen probleemiin
- –> Asiantuntijan tekemä mitoitus, sekä siitä vastuun ottaminen
- –> Ammattimainen seuranta ja optimointi
- –> Huolto ja kunnossapito
- –> Investointi ja projektiriskit
Keväällä voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin myötä useimpien taloyhtiöiden tulee lähivuosina investoida sähköautojen latauspisteisiin. Tämän ja monien muiden investointitarpeiden vuoksi on pelkästään järkevää harkita maalämmön ostamista palveluna, sillä kuusinumeroinen investointi on silloin kumppanin harteilla. Taloyhtiön rahat voidaan käyttää sellaisiin investointeihin, joissa palveluna ostaminen ei ole mahdollista.
Epäiletkö, ettei taloyhtiön maalämpöjärjestelmä toimi odotetusti?
Jos epäilet, että taloyhtiösi tai minkä tahansa ison kiinteistösi maalämpöjärjestelmä ei toimi luvatusti, ota meihin yhteyttä. Arvioimme järjestelmän kunnon sekä sen vaatimat korjaukset asumismukavuuden ja säästöjen saamiseksi. Geonovan asiantuntijoilla on keskimäärin 10–15 vuoden kokemus maalämpöjärjestelmien suunnittelusta, asennuksesta ja optimoinnista. Voit luottaa asiantuntemukseemme.
Meillä on asiakkaana myös paljon taloyhtiöitä, jotka ovat tehneet investoinnin itse ja ottaneet järjestelmän ylläpidon ja optimoinnin meiltä. Jos tämä vaihtoehto kiinnostaa, ota yhteyttä ja kerromme lisää.
Ilari Vuores
Suunnittelujohtaja
Lataa tästä >> maalämpöopas taloyhtiölle