Maalämpö on herättänyt tässä kesän korvilla julkisuudessa keskustelua useampaan otteeseen. Ylen pääuutisissa 13.5.2024 tuotiin esiin ongelmia toissa talven energiakriisin aikana asennetuista maalämpökohteista: Rambollin tutkimuksessa 169 lämpöpumppujärjestelmästä peräti 74 kohteessa ilmeni ongelmia.
Positiivisia uutisia toi puolestaan Tuomas Virtanen, joka tutki talotekniikan YAMK-opinnäytetyössään maalämpöasennuksia Suomessa. Tutkimuksen perusteella 1) maalämpö yleistyy kovaa tahtia, 2) on yleensä kannattava investointi kerrostaloissa siirryttäessä kaukolämmöstä maalämpöön ja 3) vähentää merkittävästi päästöjä kiinteistön elinkaaren aikana.
Virtanen ennustaa opinnäytteessään, että vuoteen 2030 mennessä jo noin 20 % suomalaisista kerrostalokiinteistöstä (noin 13 790) käyttäisi maalämpöä. Kun maalämpökiinteistöjä on nyt noin 3400, ennusteen tahti vaatisi noin 1600 uutta kerrostalon maalämpöratkaisua vuodessa. Kun uusia kerrostaloja rakennetaan noin 600 vuodessa, se tarkoittaa myös vähintään tuhatta olemassa olevan kerrostalon lämmitysmuodon muutosta.
Vaikka tavoite kuulostaa kovalta, ei se ole lainkaan mahdoton, sillä esimerkiksi vuonna 2023 jo lähes 1100 kerrostaloa asensi maalämmön. Virtasen ennuste perustuu yleisesti käytettyyn eksponentiaalisen kasvun malliin ja luonnollisesti jossain vaiheessa kasvulle tulee rajat.
Samaan aikaan energiapolitiikan näkökulmasta on kiinnostavaa, että erinomaisista ominaisuuksistaan huolimatta maalämpöä ei huomioida lainkaan Energiateollisuuden visiossa.
Vaikuttaa yhä vahvemmin siltä, että kaukolämpö ei enää ole itsestäänselvä ratkaisu kerrostaloihin. Kuten edellä mainitsin, viime vuonna maalämmön valitsi noin 1100 kerrostaloa. Samaan aikaan kaukolämmön valitsi 1800 kerrostaloa.
Maalämmön etuja verrattuna kaukolämpöön ovat paitsi kustannukset ja ympäristöystävällisyys, myös mukavuus, sillä se mahdollistaa asuntojen viilentämisen samalla järjestelmällä. Virtasen esimerkissä elinkaaren aikainen nettonykyarvo oli 130 000 euron maalämpöinvestoinnille melkein 90 000 euroa ja sisäinen korko 11,2 % 20 vuoden tarkasteluajalla. Kun kannattavuutta verrataan esimerkiksi tyypilliseen sijoitusasuntojen vuokratuottoon (5-7 %), voidaan tätä pitää erittäin hyvänä lukemana. Hänen tutkimuksessa ostoenergiankulutus väheni kohteissa keskimäärin 64 % ja päästöt 46 % 50 vuoden tarkasteluajalla. Todellinen hyöty yhteiskunnalle ja luonnolle voi olla huomattavasti suurempikin, kuin minkä kuvan yllä oleva päästövähenemä antaa.
Mahatma Gandhia lainaten maalämmön voi kenties jo aistia nousevan pian kaupunkien suosituimmaksi energiaratkaisuksi:
First, they ignore you, then they laugh at you, then they fight you, then you win.
– Mahatma Gandhi
Ilari Vuores
suunnittelujohtaja
Geonova Oy